Kristillisessä uskossa alttaritaulu sijaitsee alttarin takana ja sen aiheet ovat suurimmaksi osaksi saatu raamatusta. Jokaisella kirkolla on oma taulunsa, jota voi ihastella jumalanpalvelusta seuratessaan ja lähempää myös ehtoollisen aikana. Usein taulut kuvaavat Kristusta ja hänen koettelemuksiaan. Ellei taulua ole, voi sen paikalla olla esimerkiksi krusifiksi, veistos tai vaikka ikkuna. Moderneissa kirkoissa usein päädytäänkin nykyään muihin ratkaisuihin kuin perinteiseen maalaukseen.
Alttaritaulu Tove Janssonin tapaan
Myös oman aikansa sankaritar, Tove Jansson, on luonut urallaan yhden alttaritaulun nimeltään Kymmenen neitsyttä. Se sijaitsee Teuvan kirkossa, joka päätyi suojelluksi kirkkohallituksen päätöksellä. Kirkko on melkoinen oman aikansa harvinaisuus, sillä sen suunnittelijakin oli nainen. Tuohon aikaan eivät naiset vielä paljoa olleet esillä tällaisissa tehtävissä. On varmasti ollut melkoinen työ päästä suunnittelemaan kokonainen kirkko.
Espoonlahden kirkko kuuluu tyyliltään hyvin paljon modernimpaan suuntaukseen ja siellä alttaritaulun paikkaa koristaakin risti. Kaunis, puusta valmistettu risti sopii kauniisti kiviseinää vasten luoden tunnelmaa, kuten sen tehtävä onkin. Sieltä löytyy myös kaunis kastepuu, johon seurakunnan uusin kastettu jäsen saa oman lintusen lentämään. Vaikka alttaritaulu onkin tärkeä osa kirkkoa, voi silti kirkko olla kirkko ilmankin sitä.
Ennen taulua oli alttarikaappi
Vasta 1800-luvulla alettiin laajemmalti käyttää nykyäänkin tunnettua kevyempää alttaritaulua mutta tuohon asti oli yleisesti käytössä alttarikaappi. Sitä kutsutaan myös nimellä siipialttari ja se on moniosainen alttaritaulu. Se koostuu kahdesta tai useammasta hartauskuvasta, jotka on sijoitettu alttarin taakse tai alttaripöydän yläpuolelle. Nämä olivat erittäin näyttäviä ja niitä onkin nähtävillä edelleen, esimerkiksi Krakovassa Pyhän Marian kirkossa.
